En

Kategoria: Artikkelit

  • Manu­leista ja häkkie­läi­mistä kohti asia­kas­työn kehittämistä 

    Tämä artik­keli on osit­tain hyvin provo­soiva, eikä vält­tä­mättä sovi kaik­kein herkim­mille luki­joille. Kerromme siitä, miten ajan­koh­tai­set uutiset heijas­tu­vat hanke­työ­hömme, ja saavat aikaan kummal­li­sia miel­leyh­ty­miä. Tavoit­teena ei ole arvioida, vaan herät­tää keskus­te­lua ja tuoda esille pieniä askelia kohti veto­voi­mai­sem­paa ja asia­kas­läh­töi­sem­pää vanhustyötä.  Eläin­ten hyvin­voin­nin tarkas­te­lua eri näkö­kul­mista  EAFS-hank­keen (RDI Excel­lence in Crea­ting an Age-friendly Society in…

  • Ikäys­tä­väl­li­syys on kaik­kien asia – kuulu­mi­sia Norjan kansal­li­sesta kehittämistyöstä

    Väestön ikään­ty­mi­nen on yksi tämän ajan megat­ren­deistä globaa­listi. Käyn­nissä oleva väes­tö­ra­ken­teen muutos on noussut laajem­paan yhteis­kun­nal­li­seen keskus­te­luun vasta viimei­sen vuosi­kym­me­nen aikana. Yllätys se toki ei ole ollut: OECD toteaa rapor­tis­saan (2015, 18), että ikään­ty­mi­nen poik­keaa muista yhteis­kun­tien resi­liens­siä koske­vista haas­teista enna­koi­ta­vuu­den suhteen. Siinä missä ilmas­ton­muu­tok­seen ja talous­krii­siin liittyy osin vaikeasti enna­koi­ta­vissa olevia teki­jöitä, käyn­nissä oleva…

  • Erasmus+ Digital Decath­lon -kilpailu käyn­tiin Saksassa

    Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun neli­hen­ki­nen opis­ke­li­ja­tiimi osal­lis­tui yhdessä tiimin valmen­ta­jan kanssa Erasmus+ Digital Decath­lon -kilpai­lun aloi­tus­ti­lai­suu­teen 10.-11.10.2023. Tapah­tuma järjes­tet­tiin Bergische Univer­si­tät Wupper­ta­lin orga­ni­soi­mana Living Lab NRW:n kampuk­sella Wupper­ta­lissa Saksassa. Digital Decath­lon (Digital Design Colla­bo­ra­tion in Higher Educa­tion) on arkki­teh­tuu­rin, raken­nus­tek­nii­kan, talo­tek­nii­kan ja vastaa­vien alojen opis­ke­li­joille suun­nattu monia­lai­nen kilpailu, jossa harjoi­tel­laan digi­taa­li­sia suun­nit­te­lu­tai­toja BIM-työka­luja ja -mene­tel­miä hyödyntäen. Digital Decath­lon…

  • Toimin­ta­te­ra­pia koros­taa arjen merkityksellisyyttä

    Toimin­ta­te­ra­pia on ihmis­läh­töistä kuntou­tusta, jonka tavoit­teena on lisätä yksilön keinoja selviy­tyä arjen tilan­teissa, omassa elinym­pä­ris­tös­sään. Toimin­ta­te­ra­pia perus­tuu toimin­nan tera­peut­ti­seen käyt­töön sekä toimin­ta­te­ra­peu­tin ja asiak­kaan väli­seen yhteis­työ­hön ja vuoro­vai­ku­tuk­seen. Toimin­ta­te­ra­pia on myös konsul­toin­tia ja yhteis­työtä ihmisen kanssa sekä toimin­tae­del­ly­tys­ten paran­ta­mista ympä­ris­töön vaikut­ta­malla. Toimin­ta­te­ra­pia on oma tieteen alansa ja perus­tuu toimin­nan tietee­seen (Toimin­ta­te­ra­peut­ti­liitto 2023). Toimin­ta­te­ra­peutti toimii konkreet­ti­sesti…

  • Opetus­tek­no­lo­gia­mes­sut Lontoossa: Tekoäly-workshop 

    BETT-messut ovat yksi maail­man suurim­mista tekno­lo­gian ja koulu­tuk­sen tapah­tu­mista, joilla esitel­lään uusia tekno­lo­gia­rat­kai­suja ja peda­go­gi­sia lähes­ty­mis­ta­poja opetuk­sessa. Messut järjes­te­tään vuosit­tain Lontoossa. Aiempi artik­ke­limme messuista on julkaistu Puls­sissa elokuussa. Osal­lis­tuimme messuilla tekoäly-works­ho­piin, jossa tuotiin esille teko­ä­lyn peda­go­gi­sia näkö­kul­mia ja ratkai­suja erityi­sesti opet­ta­jan työhön. Keskus­te­luissa ei ollut keskeistä se, tuli­siko teko­ä­lyn käyttöä osana opetusta joten­kin hallita, vaan…

  • Työn­te­ki­jän irti­sa­no­mi­nen henki­löön liit­ty­vällä perusteella

    Työso­pi­mus­lain (55/2001) 7:1 §:n mukaan työnan­ta­jalla tulee olla asial­li­nen ja painava syy työn­te­ki­jän työso­pi­muk­sen irti­sa­no­mi­selle. Irti­sa­no­mi­nen voi tapah­tua lain 7:2 §:n mukaan henki­löön liit­ty­vällä perus­teella tai lain 7:3 §:n mukai­sesti talou­del­li­sella ja tuotan­nol­li­sella perus­teella. Työso­pi­mus­lain 8:1 § mahdol­lis­taa myös työso­pi­muk­sen purka­mi­sen henki­löön liit­ty­vällä perus­teella. Purka­mi­nen eroaa irti­sa­no­mi­sesta siten, että purka­mi­nen päättää työt heti, ilman irti­sa­no­mi­sai­kaa.…

  • Kirjas­tot jatku­van oppi­mi­sen tukena

    Kysyin ChatGPT:ltä, miten kirjas­tot voivat tukea jatku­vaa oppi­mista? Sen vastaus oli: ”Kirjasto on paitsi kirjo­jen ja tietä­myk­sen aarre­aitta myös elin­voi­mai­nen oppi­mi­sym­pä­ristö, joka tukee jatku­vaa oppi­mista monin tavoin. Se toimii inspi­raa­tion ja tiedon lähteenä, yhtei­sön keskuk­sena sekä tekno­lo­gian ja inno­vaa­tioi­den tuojana.” (ChatGPT 2023.) Ihan yhtä korkea­len­toi­sesti en itse kirjas­ton roolia inno­vaa­tioi­den tuojana näe, mutta tärkeänä jatku­van…

  • Tukea suomen kielen taidon kehit­ty­mi­seen työhar­joit­te­lun aikana

    Monelle opis­ke­li­jalle työhar­joit­telu on portti työelä­mään. Monissa tapauk­sissa ensim­mäi­nen työpaikka valmis­tu­mi­sen jälkeen voi olla se, jossa opis­ke­lija suoritti tutkin­toonsa sisäl­ty­vän harjoit­te­lun. Kansain­vä­lis­ten tutkinto-opis­ke­li­joi­den kohdalla työhar­joit­te­lun merki­tys on työl­lis­ty­mi­sen kannalta merkit­tävä. Useilla suoraan ulko­mailta Suomeen tulleilla opis­ke­li­joilla ei ole verkos­toja suoma­lai­seen työelä­mään ja työnan­ta­jiin. Työhar­joit­telu voi olla ainoa työko­ke­mus Suomesta, varsin­kin omalta alalta. Kansain­vä­li­selle opis­ke­li­jalle työhar­joit­telu…

  • Vastuul­li­suu­den hyviä käden­jäl­kiä Pohjois-Karjalassa

    Kare­lian kump­pa­nuus­foo­rumi kokoaa työelä­män asian­tun­ti­joita ja korkea­kou­lun kump­pa­neita keskus­te­le­maan ajan­koh­tai­sista teemoista. Syys­kuussa 2023 kokoon­nut­tiin pohti­maan vastuul­li­suutta ja sitä, miten maakun­nassa voitai­siin vastata sen tuomiin haas­tei­siin ja toisaalta hyödyn­tää sen tuomat mahdol­li­suu­det alueen yrityk­sille. Kump­pa­nuus­foo­ru­missa innos­tut­tiin jopa pohti­maan, mikä voisi nostaa Pohjois-Karja­lan vastuul­li­suu­den edel­lä­kä­vi­jäksi. Jokai­nen yritys ja orga­ni­saa­tio sai myös inspi­raa­tiota pohtia vastuul­li­suutta omassa toiminnassaan. Yhdessä…

  • Raken­nus­työ­mai­den ilmas­to­vai­ku­tuk­set ja pääs­tö­jen arviointi Suomessa

    Vuonna 2017 Suomen raken­nus­työ­mai­den toimin­not ja niissä käytetty sähkö, polt­to­öljy ja kauko­lämpö muodos­ti­vat 812 kilo­ton­nin hiili­diok­si­die­kvi­va­len­tin päästöt. Luku pitää sisäl­lään infra- ja talon­ra­ken­nus­työ­maat. (Raken­nus­teol­li­suus 2020). Kun Suomen koko­nais­pääs­töt olivat vuonna 2017 56,1 mega­ton­nia (Tilas­to­kes­kus 2017), tarkoit­taa se raken­nus­työ­mai­den muodos­ta­neen koko­nais­pääs­töistä n. 1,4 %. Puhu­taan siis merkit­tä­västä määrästä. Lisäksi kasvi­huo­ne­kaa­su­pääs­töjä vielä­kin merkit­tä­vämpi raken­nus­työ­mai­den paikal­li­nen haitta voi…