En

Kategoria: Artikkelit

  • Älyk­käästä sopeu­tu­mi­sesta kestä­vään uudis­tu­mi­seen – näkymiä Pohjois-Karja­lan kuntien elinvoimaisuuteen

    Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu ja Itä-Suomen yliopis­ton Alue- ja kunta­tut­ki­mus­kes­kus Spatia toteut­ti­vat yhdessä Alku­voima-selvi­tys­hank­keen vuosina 2021-2023. Hanke sai osara­hoi­tusta Manner-Suomen maaseu­dun kehit­tä­mis­oh­jel­masta 2014–2020. Hank­keen keskei­senä tavoit­teena oli kartoit­taa millai­sia stra­te­gi­sia valin­toja Pohjois-Karja­lan kunnat ovat tehneet väestön vähe­ne­mi­sen takia sekä millaista uusiu­tu­mis­po­ten­ti­aa­lia kunnissa on palve­lu­jen järjes­tä­mi­sessä ja tuot­ta­mi­sessa. Samalla kartoi­tet­tiin maaseu­dulla toimi­vien yritys­ten roolia erilais­ten lähi­pal­ve­lu­jen tuottajina. Alku­voima -hank­keen…

  • Paikal­li­set yrityk­set tutuiksi kansain­vä­li­sille opiskelijoille

    Työelä­mä­lä­hei­syys on yksi Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun arvoista, ja kansain­vä­lis­ten opis­ke­li­joi­den työl­lis­ty­mi­sen tuke­mi­nen on stra­te­gi­sesti merkit­tävä kehit­tä­mis­kohde. Ulko­mailta Suomeen tutkin­to­aan suorit­ta­maan saapu­ville opis­ke­li­joille on äärim­mäi­sen tärkeää oppia tunte­maan alueen yrityk­siä, jotka voivat tule­vai­suu­dessa olla heidän työpaik­ko­jaan. Yksi keino tämän edis­tä­mi­seksi ovat opis­ke­li­ja­ryh­mien vierai­lut paikal­li­siin yrityk­siin ja organisaatioihin. Vuoden 2023 aikana Kansain­vä­li­nen uraoh­jaamo -hanke (REACT EU:n ESR-toimen­pi­teet) järjesti yhteis­työssä…

  • Lämpö­pum­puilla hukkae­ner­giaa talteen ja ener­gian­tuo­tan­non hyöty­suhde kasvuun

    Kävimme Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun 2. vuoden energia- ja ympä­ris­tö­tek­nii­kan opis­ke­li­joi­den kanssa ekskur­siolla pääkau­pun­ki­seu­dulla, jossa pääsimme tutus­tu­maan tuli­te­rään Vuosaa­ren bioläm­pö­lai­tok­seen. Bioläm­pö­lai­tok­sen inves­tointi on yksi toimen­pide Helsin­gin ener­gian eli Helenin hiili­neut­raa­li­suus­ta­voit­teen saavut­ta­mi­seksi, mutta mielen­kiin­toi­seksi hank­keen tekevät erityi­sesti absorp­tio­läm­pö­pum­put, joilla laitok­sen ener­gia­te­hok­kuutta ja hyöty­suh­detta saadaan parannettua. Kivi­hiiltä korva­taan biomassalla Helen on sulke­nut Hana­saa­ren hiili­voi­ma­lan ja Salmi­saa­ren hiili­voi­mala sulje­taan huhti­kuussa 2025.…

  • Työhön liit­tyvä sään­tely on laaja kokonaisuus

    Työhön ja työpaik­kaan liittyy laajasti lain­sää­dän­töä, josta olen kirjoit­ta­nut useita lyhyitä artik­ke­leja. Tämän artik­ke­lin tarkoi­tuk­sena on yhteen­ve­to­mai­sesti koota yhteen nämä aiemmin kirjoi­te­tut tekstit. Aiem­piin teks­tei­hin pääsee tutus­tu­maan artik­ke­liin liite­tyistä linkeistä. Työnan­taja käyttää työpai­kalla määräysvaltaa Työso­pi­mus­lain (55/2001) 3:1 §:n mukaan työn­te­ki­jällä on velvol­li­suus tehdä työnsä työnan­ta­jan määräyk­siä noudat­taen. Säännös ilmai­see työnan­ta­jan direk­tio-oikeu­den, joka tarkoit­taa oikeutta johtaa…

  • Muis­tiak­tii­vit vierai­lulla Aivotutkimusyksikössä

    Pohjois­kar­ja­lai­set ja pohjois­sa­vo­lai­set muis­ti­toi­mi­jat vierai­li­vat syys­kuussa Itä-Suomen yliopis­ton Aivo­tut­ki­musyk­si­kössä Kuopiossa. Mukana oli muis­tiak­tii­veja ja muistin ammat­ti­lai­sia sekä Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun työn­te­ki­jöitä. Pohjois­kar­ja­lai­sille vierailu oli samalla muistin osaa­mi­syh­tei­sön syksyn toimin­nan avaus. Aivo­tut­ki­musyk­si­kön toimin­taa ja ajan­koh­tai­sia tutki­muk­sia esit­teli Aivo­tut­ki­musyk­si­kön johtaja Eino Solje. Yksikkö on tutki­musyk­sikkö, ei hoitava yksikkö. Siellä tehdään sekä akatee­mista että lääke­tie­teel­listä tutkimusta. Yksikön osaa­mi­sa­luetta ovat erityi­sesti biomark­ke­ri­tut­ki­muk­set…

  • Taito­jen, odotus­ten ja työelä­män tarpei­den sovitus on yhtei­nen haaste

    Ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tuk­sen ja ammat­ti­kou­lu­tuk­sen tutki­mus­päi­vät järjes­tet­tiin tänä vuonna 2.–3. marras­kuuta Porissa Sata­kun­nan ammat­ti­kor­kea­kou­lun kampuk­sella. Tapah­tu­massa oli kaksi päätee­maa, tule­vai­suu­den oppi­mi­nen ja kestä­vyys­osaa­mi­sen lisää­mi­nen tutki­muk­sen avulla. Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun värit olivat esillä tule­vai­suu­den oppi­mi­sen teeman alla, kun Tule­vai­suu­den työ -hanke esit­teli, miten uudet oppi­mi­sym­pä­ris­töt tukevat opetuk­sen uudis­ta­mista ja oppimiskokemusta. Ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen näkö­kul­masta päivien kiin­nos­ta­vim­mat puheen­vuo­rot käsit­te­li­vät tule­vai­suu­den oppi­mista. Tapah­tu­man pääpu­hu­jan,…

  • Y-akate­mian opis­ke­li­ja­tii­min huip­pu­leiri Espanjaan

    Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun Y-akate­mian opinnot huipen­tu­vat kuuden opin­to­pis­teen huip­pu­leiri-projek­tiin yhteis­työ­op­pi­lai­tok­seen. Huip­pu­leiri suun­tau­tuu tiimi­pe­da­go­gi­sella mene­tel­mällä toimi­vaan kump­pa­niop­pi­lai­tok­seen. Aiemmin Y-akate­mian opis­ke­li­joi­den huip­pu­lei­rit ovat suun­tau­tu­neet mm. Tšek­kiin, Alan­ko­mai­hin, Sveit­siin ja Espan­jaan. Huip­pu­lei­rin tavoit­teena on, että jokai­nen Y-akate­mian opis­ke­li­ja­tiimi matkus­taa huip­pu­lei­ril­lään jonne­kin päin maail­maa luomaan uusia kansain­vä­li­siä verkos­toja ja mahdol­li­suuk­sien mukaan teke­mään kansain­vä­listä liike­toi­min­taa. Huip­pu­lei­riin kuuluu paljon suun­nit­te­lua, itse huip­pu­leiri ja…

  • Korjaus­ra­ken­ta­mi­sen moni­ta­voi­teop­ti­mointi elin­kaa­ri­suun­nit­te­lun avulla

    Korjaus­ra­ken­ta­mi­sella on paljon kysyn­tää ja kysyn­nän odote­taan ainoas­taan kasva­van. On arvioitu, että jopa 50 % euroop­pa­lai­sesta raken­nus­bud­je­tista kohdis­tuu korjaus­ra­ken­ta­mi­sen kohtei­siin lähi­tu­le­vai­suu­dessa. Nykyi­sin korjaus­ra­ken­ta­mi­sen toimen­pi­teet vali­taan edel­leen teknis­ten vaati­mus­ten ja inves­toin­ti­hin­nan perus­teella ilman elin­kaa­ri­nä­kö­kul­man ja ympä­ris­tö­vai­ku­tus­ten huomioi­mista. [1] Kasvava huoli ilmas­ton­muu­tok­sesta ja hupe­ne­vista luon­non­va­roista on kuiten­kin nosta­nut elin­kaa­ri­suun­nit­te­lun ja muun muassa kier­to­ta­lou­den merki­tyk­sen pinnalle tavoi­tel­taessa kestä­väm­pää…

  • Korjaus­ra­ken­ta­mi­nen on avai­na­se­massa raken­ne­tun ympä­ris­tön hiili­ja­lan­jäl­jen pienentämisessä

    Kiin­teistö- ja raken­nusa­lan kestä­vyys on avai­na­se­massa Suomen ympä­ristö- ja ilmas­to­ta­voit­tei­den saavut­ta­mi­sessa; raken­nuk­semme kulut­ta­vat noin 40 % käyt­tä­mäs­tämme ener­giasta ja tuot­ta­vat kolman­nek­sen kasvi­huo­ne­kaa­su­pääs­töis­tämme [1]. Näihin pääs­töi­hin tavoi­tel­laan nyt jopa 66 % vähen­nyk­siä vuoteen 2035 mennessä osana Suomen hiili­neut­raa­lius­ta­voit­teen saavut­ta­mista. Korjaus­ra­ken­ta­mien on tässä avai­na­se­massa, koska isoin vaiku­tus raken­ne­tun ympä­ris­tön pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sessä on nykyi­sen raken­nus­kan­nan ener­gian­ku­lu­tuk­sen vähen­tä­mi­sellä ja…

  • Raken­teel­li­nen ener­gia­te­hok­kuus korjausrakentamisessa

    Raken­nus­ten korjaus­ten yhtey­dessä voidaan merkit­tä­västi paran­taa raken­nus­ten ener­gia­te­hok­kuutta. Korjaus­ra­ken­ta­mi­sen raken­teel­li­nen ener­gia­te­hok­kuus viittaa raken­nus­ten ja raken­tei­den korjauk­sen suun­nit­te­lussa ja toteu­tuk­sessa ener­gian­ku­lu­tuk­sen ja lämpö­hä­viön mini­moin­tiin. Raken­teel­li­nen ener­gia­te­hok­kuus saavu­te­taan yleensä paran­ta­malla raken­nus­ten lämmö­ne­ris­tystä, ilman­pi­tä­vyyttä ja muita ominai­suuk­sia, jotka vähen­tä­vät tarvetta lämmi­tyk­selle ja jääh­dy­tyk­selle. Raken­teel­li­nen ener­gia­te­hok­kuus pyrkii siihen, että raken­nuk­set toimi­vat ener­gia­te­hok­kaasti ilman jatku­vaa ener­gian­ku­lu­tuk­sen seuran­taa ja hallin­taa. [1]…