PULSSI – Muut

PULSSI-PORTAALI » PULSSI – Muut

Pulssi-portaali kertoo mitä Kare­liassa tapah­tuu juuri NYT näihin teemoi­hin liit­tyen. Koos­tamme Puls­siin tuoreet artik­ke­limme, videomme ja podcas­timme. Tutustu, omaksu ja nauti!

  • Karelia-amk:n Tikkarinne kampus

    Kare­liassa 30 vuotta muutos­ten valokeilassa

    ,

    Ammat­­ti­­kor­­kea­­koulu-uudis­­tus käyn­nis­tyi 1990-luvun alussa. Uudis­tuk­sen tavoit­teina oli koulu­tuk­sen tason ja laadun nosta­mi­nen, työelä­män nopei­siin muutok­siin vastaa­mi­nen, kansain­vä­li­sen rinnas­tet­ta­vuu­den ja yhteis­työn vahvis­ta­mi­nen, oppi­lai­tos­ten auto­no­mi­nen asema, eri alojen koulu­tus­ten kokoa­mi­nen alueel­li­siin ja monia­lai­siin ammat­ti­kor­kea­kou­lui­hin sekä merkit­tävä rooli alue­ke­hit­tä­mi­sessä. Uudis­tuk­sen alku­vai­heessa 1990-luvulla keski­tyt­tiin uuden korkea­kou­lun toimin­nan orga­ni­soin­tiin ja toimin­ta­kult­tuu­rin raken­ta­mi­seen sekä opetus­suun­ni­tel­mien ja peda­go­gii­kan uudis­ta­mi­seen. Keskei­siä kehit­tä­mis­koh­teita olivat… 

  • Morsius­sauna ennen ja nyt

    ,

    Sauna on keskei­nen osa suoma­laista ja karja­laista kult­tuu­ria, mikä on huomioitu myön­tä­mällä suoma­lai­selle sauna­pe­rin­teelle Unescon aineet­to­man kult­tuu­ri­pe­rin­nön status. Erityi­sesti itäi­sellä alueella sauna raken­net­tiin ensim­mäi­senä, sitten vasta itse tupa. Suoma­­lais-karja­­lai­­sessa kansan­pe­rin­teessä on jäänyt runsaasti merk­kejä saunan keskei­syy­destä. Onpa Kale­va­laan­kin päässyt mainin­toja saunasta, kun halu­taan vakuut­taa morsian siitä, että tuleva talo on vaka­va­rai­nen: Täss’ on laajat saunan… 

  • Pereh­dy­tys ja yhtei­söl­li­syys moni­paik­ka­työssä – uuden työn­te­ki­jän kokemuksia

    ,

    Ihmisen mieli on mielen­kiin­toi­nen. Tämä alku­vuosi ja omalta osal­tani etenkin tammi­kuu meni töissä tilin­pää­tök­sen merkeissä. Nyt kun töiden osalta tilin­pää­tös­ru­tis­tus alkaa olla ohi, olen alkanut tehdä mitä ilmei­sem­min omassa mieles­säni tilin­pää­töstä omasta henki­lö­koh­tai­sesta vuodes­tani 2021. Vuoteen 2021 itsel­läni suurim­pana asiana sisäl­tyi työpai­kan vaihdos. Olen ollut nyt 3,5 kuukautta töissä Kare­liassa talous­hal­lin­non asian­tun­ti­jana. Olen huoman­nut viime päivinä… 

  • Ihmisiä pitämässä toisiaan kädestä

    Tasa-arvoi­­nen ja yhden­ver­tai­nen Karelia

    ,

    Tasa-arvo­­lain tavoit­teena on edistää suku­puol­ten välistä tasa-arvoa ja estää suku­puo­len, suku­­puoli-iden­­ti­­tee­­tin tai suku­puo­len ilmai­sun perus­teella tapah­tuva syrjintä. Yhden­ver­tai­suus­lain tavoit­teena puoles­taan on edistää ihmis­ten yhden­ver­tai­suutta ja ehkäistä henki­lö­koh­tai­siin ominai­suuk­siin, kuten esimer­kiksi ikään, kansa­lai­suu­teen, tervey­den­ti­laan tai seksu­aa­li­seen suun­tau­tu­mi­seen perus­tu­vaa syrjin­tää. Tasa-arvo­­laki ja yhden­ver­tai­suus­laki edel­lyt­tä­vät, että työnan­ta­jalla ja oppi­lai­tok­sella on tasa-arvo- ja yhden­ver­tai­suus­suun­ni­telma. Suun­ni­tel­man tarkoi­tuk­sena on tehdä näkyväksi… 

  • Opiskelijoita tentissä

    Opis­ke­li­jan arviointi edel­lyt­tää lain­sää­dän­nön tuntemista

    ,

    Opis­ke­li­jan arviointi on tärkeä ja moniu­lot­tei­nen osa opet­ta­jan työtä. Arviointi on osa opetusta ja oikeu­del­li­sesti opetuk­sen katso­taan olevan tosia­sial­lista hallin­to­toi­min­taa.  Arviointi jaetaan forma­tii­vi­seen ja summa­tii­vi­seen arvioin­tiin. Forma­tii­vi­seen arvioin­tiin kuulu­vat opis­ke­li­joi­den ohjaa­mi­nen, kannus­ta­mi­nen ja palaut­teen anta­mi­nen. Summa­tii­vi­sella arvioin­nilla arvioi­daan, miten opis­ke­lija on saavut­ta­nut opin­to­jak­son tavoit­teet. Summa­tii­vi­sessa arvioin­nissa käyte­tään arvioin­tias­teik­koa, jonka perus­teella arvo­sana määräy­tyy. Ammat­ti­kor­kea­kou­lussa tämä asteikko… 

  • Liitutaulu jossa lukee Never Stop Learning

    Tiedon­han­kinta tule­vai­suu­den taidoksi

    , ,

    Syksyn 2020 aikana Karelia-ammat­­ti­­kor­­kea­­kou­­lun kirjas­tossa heräsi ajatus tiedon­han­kin­nan opetuk­sen järjes­tel­mäl­li­sestä saami­sesta kaik­kien Kare­lian koulu­tusa­lo­jen opetus­suun­ni­tel­miin. Vuosien saatossa olimme huoman­neet isoja eroja eri alojen opis­ke­li­joi­den osal­lis­tu­mi­sessa kirjas­ton järjes­tä­miin tiedon­han­kin­nan ohjauk­siin. Myös opin­näy­te­töi­den ohjaa­jien kanssa syksyllä 2021 käyty­jen keskus­te­lu­jen perus­teella opis­ke­li­joi­den tiedon­han­kin­ta­tai­to­jen kehit­tä­mi­selle on koettu olevan tarvetta jokai­sella koulu­tusa­lalla. Lähdimme suun­nit­te­le­maan tiedon­han­kin­nan opetuk­sen saamista uuteen opetus­suun­ni­tel­maan alkuvuodesta… 

  • Myös korkea­kou­luo­pis­ke­li­jat tarvit­se­vat erityistä tukea

    , ,

    Opis­ke­li­joi­den lähtö­taso, vahvuu­det ja moti­vaa­tio huomioi­daan opin­to­jen suun­nit­te­lussa, etene­mi­sessä ja myös sisäl­löissä koko tutkin­non suorit­ta­mi­sen ajan. Jos opis­ke­lija tarvit­see jatku­vaa ja laaja-alaista tukea opin­to­jensa suju­mi­seen, laadi­taan hänelle erityi­sen tuen suun­ni­telma. Ylei­sim­min korkea­kou­luo­pis­ke­lija tarvit­see erityis­jär­jes­tyjä opin­toi­hinsa todetun oppi­mis­vai­keu­den, ylei­sim­min luki­vai­keu­den vuoksi. Korona-aikana opis­ke­li­joi­den tark­kaa­vai­suu­teen (ADHD) ja jaksa­mi­seen liit­ty­vät haas­teet ovat lisään­ty­neet niin, että ne näkyvät erityisen… 

  • Karelia - Restonomi

    Työnan­ta­jan työn­­johto-oikeus ammattikorkeakoulussa

    ,

    Työso­pi­mus­lain (55/2001) 1:1 §:n mukaan työsuh­teessa työn teke­mi­nen tapah­tuu työnan­ta­jan johdon ja valvon­nan alai­sena. Lain 3:1 § puoles­taan velvoit­taa työn­te­ki­jää teke­mään työnsä huolel­li­sesti työnan­ta­jan määräyk­siä noudat­taen. Työnan­ta­jan oikeu­desta työn johta­mi­seen ja valvon­taan käyte­tään työoi­keu­dessa nimi­tystä direk­­tio-oikeus. Tässä artik­ke­lissa tarkas­tel­laan tämän oikeu­den pääkoh­tia ja rajoja erityi­sesti ammat­ti­kor­kea­kou­lun näkö­kul­masta. Direk­­tio-oikeu­­den käyt­täjä Työso­pi­mus­lain mukaan direk­­tio-oikeus kuuluu työnan­ta­jalle. Ammattikorkeakoululain… 

  • Kättely

    Paikal­li­nen sopi­mi­nen Kareliassa

    ,

    Karelia on työan­ta­jana Sivis­tys­työ­nan­ta­jat ry:n (Sivista) jäsen. Sivis­tan työeh­to­so­pi­muk­set mahdol­lis­ta­vat työeh­doista sopi­mi­sen paikal­li­sella tasolla. Työnan­ta­jan ja työn­te­ki­jöi­den välillä oleva yhteis­työ­tah­to­tila ja luot­ta­mus puolin ja toisin edesaut­ta­vat paikal­lista sopi­mista. Henki­lös­töä näissä neuvot­te­luissa edustaa luot­ta­mus­mies. Hän on saanut koulu­tuk­sen neuvo­tella oman jäse­nis­tönsä työeh­doista. Tämä toimin­ta­malli takaa hyvän ja tasa­pai­noi­sen neuvot­te­lua­se­tel­man kaik­kiin niihin paikal­li­siin neuvot­te­lui­hin, joita Kare­liassa käydään.…